KHI Forumin 2. teematapahtuma
lauantaina 21.8.2010 klo 16:00 – 20:00
Mediainfo alkaen kello 15,30
Mikä on kenellekin isänmaa, synnyinmaa tai kotimaa?
Luennoitsijana Karjalan Kuvalehden ja Pro Karelia -verkkolehden päätoimittaja, kauppat. maisteri Veikko Saksi.
Luennon ja keskustelun aihealueina ovat Karjala-kysymykseen liittyvät poliittiset ja aseteelliset, kielletyt ja sallitut asiayhteydet, vastakkain asettelujen ja myötäelämisten merkitykset … tilaisuus videoidaan ja julkaistaan internetissä.
Seuraava artikkeli on Veikko Saksin johdanto lauantain teematapahtumaan.
KARJALAN JA PETSAMON PALAUTUS
Palautus puhuttanut yli 65 vuotta
Karjalan palautuskysymys on puhuttanut suomalaisia yli 65 vuotta. Asia on ollut esillä Suomessa ja yli 40 % kansasta kannattaa palautusta. Palautusta on käsitelty eri tavoin Neuvostoliitossa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja useissa läntisissä maissa.
Vrallinen Suomi vaikenee asiasta tehokkaasti. Euroopassa poliittinen eliitti ei ole innostunut ottamaan palautusta esille, koska Suomi vaikenee ja koska pelätään dominoefektiä, jossa muitakin vääriä tekoja ja väkivalloin piirrettyjä rajoja pitäisi ryhtyä oikaisemaan.
Oikeus halutaan siten tukahduttaa väkivaltaisen vääryyden ylläpitämisellä. Se on huono ratkaisu tulevaisuutta ajatellen.
Palautuksen ydinsisältö
Karjalan palautus –käsitteen ydinsisältönä on 14.10.1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä allekirjoitetun Tarton rauhansopimuksen mukaisten rajojen palauttaminen. Se merkitsee koko pakkoluovutetun alueen palauttamista ja Suomeen kohdistuneiden väkivaltatekojen aitoa sopimista.
Viime sotien seurauksena Neuvostoliitto pakkoluovutti Suomelta noin 45 000 km2 alueen eli noin 13.3 % maan nykyisestä pinta-alasta: Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Petsamo, Sallan ja Kuusamon itäosat sekä eräät Suomenlahden ulappasaaret.
Kokonainen Suomi tarkoittaa itsenäisyyden jälkeisen ajan rajoja, jotka vahvistettiin Tarton rauhansopimuksessa 90 vuotta sitten. Pakkoluovutettujen alueitten palautus tarkoittaa siten samaa kuin Tarton rauhan rajojen palautus.
Palautus ja Karjalan kysymys
Rauhansopimus vahvistettiin kansainvälisellä Sodanhylkäämissopimuksella 27.08.1928, maitten välisellä Hyökkäämättömyyssopimuksella 21.01.1932 ja Hyökkäämättömyyssopimuksen jatkosopimuksella 07.04.1934.
Karjalan Liitto sisällyttää Karjalan kysymyksen sääntöjensä 2 §:ään, joka selventää toiminnan tarkoitusta: ”Liiton tarkoituksena on toimia karjalaisten sekä karjalaisuudesta kiinnostuneen väestön kulttuuri- ja etujärjestönä sekä toimia luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi”.
Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkasen mukaan Liiton tavoitteisiin on aina kuulunut Karjalan kysymys eli Karjala voisi olla vielä osa Suomea. Karjalan palautus kuuluu hänen mukaansa olennaisena osana kaikkeen Liiton toimintaan ja on sen toiminnan yksi peruspilari.
Karjala on palautuksen brändinimi
Karjalan palautus on eräänlainen brändinimi, joka auttaa yksinkertaistamaan viestintää kaikkien pakkoluovutettujen alueitten palautuskysymyksestä.
Karjala-sanan yksinomaista käyttöä palautuksen brändinimenä on aivan viime aikoina alkanut rasittaa se, että Petsamon palautuksen merkitys Euroopan unionille ja Suomelle korostuu lyhyen ajan kuluessa erittäin merkittäväksi.
Suomalaisten alueitten palautuskysymys ei ole mailmassa ainutlaatuinen. Samanlaisia alueellisia kysymyksiä ovat esim. Viron Setomaa ja Narvan itäosat, Latvian Abgrene, Königsbergin eli Kaliningradin itäpreussilainen alue, Japanin Kuriilit ja Sahalinin saari sekä Kiinan Mantsuria.
Jäämeren sulaminen ja Petsamo
Jäämeren jääpeite kutistuu paljon odotettua nopeammin. Suomi ja Petsamo ovat arktisen alueen ytimessä Venäjän, Norjan, Ruotsin, Islannin, Grönlannin, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa.
Sulaminen merkitsee pohjoisten merireittien avautumista. Koillisväylä ja Luoteisväylä ovat lyhyempiä ja kulkevat kaukana maailman nykyisistä kriisipesäkkeistä verrattuna eteläiseen reittiin.
Muutos merkitsee mullistusta Aasian ja Euroopan, todennäköisesti myös Aasian ja Yhdysvaltain itärannikon välisessä logistiikassa. Strateginen painopiste siirtyy muutoinkin vahvasti Barentsin meren alueelle.
Suomi ilman Jäämeri-yhteyttä
Suomella ja muulla EU:lla ei ole Jäämeri-yhteyttä, mikä johtaa suureen riippuvuuteen Venäjästä myös logistiikassa energian lisäksi.
Keskeiseksi logistiseksi solmukohdaksi muodostuu Muurmanskin alue ja Petsamo, joka tällä hetkellä on Venäjän hallinnon alla. Konttirahtien lyhin tie Aasiasta Pietariin, Keski-Eurooppaan, Ruotsiin ja Suomeen kulkee Petsamon kautta.
Petsamo on hyvä paikka purkaa konttilaiva ja siirtää kontit eri puolille Eurooppaa meneviin junavaunuihin. Tehokkain jatkoyhteys syntyy, kun Petsamosta rakennetaan rautatie Kelloselkään, josta on rata Kemijärven ja Rovaniemen kautta Ouluun.
Jäämeren uusi meriväylä lyhentää konttilaivan matkaa esim. Kiinasta Keski-Eurooppaan noin 10 vuorokaudella. Rahassa tämä merkitsee 200 000 – 300 000 euroa jokaista matkaa kohti.
Petsamon palautus avainroolissa EU:ssa
Suomalaisen Petsamon hyödyntäminen on käytännössä ainoa mahdollisuus, millä Eurooppa voi päästä osalliseksi Jäämerialueen logistiikasta, rakentamisesta, kalastuksesta, ravustuksesta ja Barentsin meren alueen mineraaleista.
Petsamon palautus on koko Lapin alueelle ja saamelaisyhteisöille erittäin vahva taloudellinen ruiske, joka nostaa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän Lapin positiivisen kasvun uralle.
Lapissa on useita kiinnostavia kaivoshankkeita. Kaivoksen kannattavuus ratkeaa pitkälti mineraaliesiintymän rikkauden sekä sen saatavuuden ja kuljetuskustannusten perusteella. Sen vuoksi Jäämeri- ja Eurooppa-rata –yhteys ovat elintärkeitä Lapinkin kehitykselle.
Venäjä valmistautuu hyvin
Venäjä varustautuu hyvin Jäämeri-muutokseen. Valtiojohto on tilannut jäänmurtajia ja jäävahvisteisia kauppalaivoja noin sata kappaletta vuoteen 2015 mennessä sekä joki- ja järvikäyttöön 350 alusta. Tilausten arvo on useita miljardeja euroja.
Venäjä ja Norja rakentavat nyt mm. suuria konttisatamia Altaan ja Kirkkoniemelle sekä 600 km rautatieyhteyttä Altasta Kirkkoniemelle ja sieltä Muurmanskiin. Projektien tavoitteena on kaapata pääosa EU-alueen konttiliikentestä.
Jäämeren alue on merkittävältä osalta alle 200 m syvyistä, missä esim. kuningasrapu tulee viihtymään hyvin. Ravustus muodostuneekin ilmastomuutoksen vuoksi kalastusta ja laskettelua suuremmaksi liiketoiminnaksi. Kuningasravun markkinat ovat globaalit.
Palautus ja luottamus
Karjalan ja muiden Suomelta pakkoluovutettujen alueitten rauhanomaisen palautuksen tärkein asia on luottamuksen asteittainen palautuminen. Suomalaisten viime sotien aikana kokemat neuvosto-aggressiot eivät koskaan poistu ihmisten meemeistä (ns. kulttuurigeenit), ennen kuin vääryydet oikeudenmukaisesti käsitellään ja korjataan.
Luottamus on kaiken inhimillisen toiminnan perusta. Ilman luottamusta ei tehdä yhteisteistyötä tai yhteinen toiminta perustuu tiukkaan omien etujen valvontaan ja mahdollisten uhkakuvien torjuntaan. Tällainen toiminta on mahdollisimman kaukana kaikille edullisesta win-win –toiminnasta.
Korruptio on Venäjällä kaikilla elämän tasoilla suurempi kuin koskaan ennen. Korruptio liittyy elimellisesti kaikkeen toimintaan. Pahinta on se, että korruptio on suurimmillaan ylimmässä johdossa.
Karjalan palautuksen merkitys kasvaa
Petsamo ja Karjala muodostavat yhdessä logistisen keskuksen, jonka säteilyvaikutukset ovat erittäin laajat. Karjala on perinteisesti ennen sotia ollut lännen portti Venäjälle ja päinvastoin. Nyt tämä portti ei toimi kunnolla, vaan raja Suomen ja Venäjän välillä on edelleen korkea. Syynä tähän ovat historiallisten tekijöiden lisäksi erilaiset hallintomallit, erilainen lakien kunnioittaminen ja luottamuksen puute.
Itse palautustapahtuma on katalyytti, joka käynnistää erittäin voimakkaan yhteistyöpohjan maitten välille. Samalla käytännössä alkaa Venäjän aito integroituminen Euroopan kanssa.
Suomalaisille kuuluvan Karjalan alueen palauttaminen on erittäin voimakkaasti emergenttinen eli täysin uutta toimintatasoa luova tapahtuma. Palautuksesta muodostuu Suomelle talousveturi, joka pelkästään investointibuumin vuoksi vetää Suomea kasvuun kymmenen vuotta.
Emergenssiä luovan katalyytin ytimen muodostavat koti- ja ulkomaiset yritykset, jotka investoivat askeleen päähän Venäjän markkinoista ollakseen valmiita etabloitumaan Venäjälle, kun se on riittävän turvallista.
Venäjä hyötyy palautuksesta
Alueitten palautuksesta eivät hyödy vain suomalaiset ja muut EU-maiden asukkaat. Venäjä ja venäläiset ovat suurin hyötyjä. Alueitten palautus antaa niin suuren poliittisen voiton Venäjälle, ettei sen positiivisia vaikutuksia edes kyetä nyt arvioimaan.
Palautustapahtuma kertoo, että Venäjällä on tapahtunut jotain todella uutta ja merkittävää. Muutos on suuri mahdollisuus.
Palautus nostaa Venäjän taloudellista aktiviteettia erityisesti federaation luoteisosassa, mutta sen säteilyvaikutukset ulottuvat hyvin Moskovaan saakka. Tällöin ehkä toteutuu Mihael Gorbatshovin tavoite Viipurista Vladivostokiin ulottuvista kehityskeskuksista.
Alueen asukkaat ja yritykset hyötyvät
Alueelle jääville venäläisille palautus antaa uuden elämisen tason. Suomi on sitoutunut läntisen hyvinvointivaltion velvotteisiin, jotka ulottuvat sen alueella asuviin henkilöihin.
Alueella toimivat yritykset sijaitsevat EU:n sisämarkkinoilla ja EU-lainsäädännön alla. Suomessa sijaitsee tälläkin hetkellä turvallisesti suuri määrä ulkomaisia yrityksiä, sillä lainsäädäntö ja sen toimeenpaneminen ovat hyvin ennakoitavissa.
Palautusasiaa voidaan tarkastella lisäksi monesta muusta näkökulmasta, esim. historiallisen suomalaisen kulttuurin, omaisuuden restituution, kansantalouden, ihmisyyden, ympäristön, työllisyyden tai arvomaailman kehittymisen kannalta. Näkökulmia on paljon.
Pakkoluovutettu alue palautuu
Kansakunta, joka ei tunne historiaansa, eikä osaa asiallisesti ajaa maalleen ja kansalaisilleen kuuluvia perusoikeuksia, on ontuva kulkija. Suomi oli talvi- ja jatkosodan sekä rauhanteon uhri. Sen tehtävänä on toimia aktiivisesti, jotta väkivallan avulla tehdyt teot saadaan korjatuiksi.
Tämä Suomen oikeuksien ja Suomen ja Venäjän yhteisten etujen ajaminen on aloitettava pikaisesti. Miksi osapuolet haluavat joka päivä menettää keskinäisiä mahdollisuuksiaan ja positiviista kehitystä pitkittämällä palautustoimenpiteiden käynnistämistä?
On selviö, että Karjalan, Petsamo, Sallan ja Kuusamon itäosat sekä neljä ulappasaarta palautuvat Suomelle rauhanomaisesti, win-win –pohjalta. Se on voimakkaasti Suomen ja Venäjän etu.
+
Neuvostoliiton Suomelta pakkoluovuttamien alueitten palautusta ja sen vaikutuksia käsitellään edellisen pohjalta KHI Forumin Karjala-2 –luennossa lauantaina 21.08.2010 alkaen klo 16:00. Yleisön toivotaan esittävän paljon kysymyksiä ja tekevän kommentteja asiakokonaisuudesta.
