Talvi- ja jatkosodan kielletty historia

KHI Forumin 1. teematapahtuma
Lauantaina 29.5.2010 klo 14:00 – 20:00

Erkki Hautamäki luennoi KHI Forumin ensimmäisessä teematapahtumassa.


Suomen kohtalonvuodet määräytyvät nykyaikaan asti

Talvisodan päättymisestä on vuonna 2014 kulunut 74 vuotta. KHI Forum on järjestänyt teemasta ja sitä sivuavista aiheista esitelmiä yleisökeskusteluineen. Tarve tällaiseen kävi ilmeiseksi Talvisodan muistovuoden aikana.

Aihe sisälsi edelleenkin suunnattomasti peittelyä ja itsesensuuria. Sotasyyllissyyskysymys on edelleenkin kiistanalainen. Venäjä väisti muistovuoden tilaisuuksia ja tiedotusvälineissä sekä kouluopetuksessa on Talvisota itänaapurillemme edelleenkin tuntematon. Koti-Suomessamme on 20 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin aihe sekä sisä- että ulkopoliittisesti edelleenkin arka. Kiistämätön tosiasia on se, että Neuvostoliitto hyökkäsi vastoin voimassaolevia maiden välisiä sopimuksia maahamme saaden teostaan Kansainliiton tuomion. Suomi saavutti torjuntavoiton, mutta joutui hyväksymään raskaat rauhanehdot.

Talvisota oli kansainvälisen oikeuden mukaisesti toisen valtion toista valtiota kohtaan tekemä rikos. Neuvostoliittoa ja Kansainliittoa ei enää ole, mutta muuttuuko maamme lähihistoriaan enimmin vaikuttanut vääryys tällaisin perustein oikeudeksi?

Miksi Suomi tuomittiin sotasyylliseksi, vaikka jatkosodan alkuperäinen syy oli suurvallan pientä maata kohtaan tekemä kansainvälisoikeudellinen rikos? Entä yli 400 000 evakon ja heidän jälkeläistensä oikeudellinen suhde menettämäänsä maa- ja muuhun omaisuuteen? Voiko nyky-Venäjäkään yhtään paremmin kieltäessään kansallisen vastuunsa 70 vuotta sitten tehdyistä sotarikoksista? Georgian ja Tšetšenian kaltaiset tämän päivän kysymykset ovat osoitus siitä, mitä merkitsee, kun historiaa ei tunnusteta tai siitä ei haluta ottaa opiksi. Katynin 70-vuotismuistotilaisuuden yhteydessä sattunut koko Puolan ylimmän johdon surmannut lento-onnettomuus oli järkyttävä muistutus siitä, että historian tuomioistuimen edessä tehdyt rikokset eivät vanhene ja vaikene koskaan. Tapaus pakotti historiansa ja vastuunsa Stalinin ajan hirmuteoista kieltävän Venäjän viettämään kansallisen surupäivän. Mutta milloin tulee päivä, jolloin Venäjä kykenee ottamaan osaa suruliputuksella Suomen kohtalonhetkiin? 70 vuotta sitten tapahtuneita asioita ei voi ohittaa olankohautuksella, vaan niillä oli ja on yhä suuri vaikutus kansojen historiassa, jota ei lasketa ihmiselämän vuosissa.

Talvisota on se alkuperäinen kipupiste, jonka olemassaolon unohtamisen on katsottu palvelleen parhaiten ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejämme, mutta inhimillisesti ottaen kyseessä on kansamme sielun syvästi haavoittanut kansallinen yli sukupolvien vaikuttava trauma. Talvisota uhrivalmiine sankareineen on kuitenkin samalla noussut kansallismyytin asemaan ja siitä on kirjoitettu varmaan satojatuhansia sivuja, tehty elokuvia ja dokumentteja.

Kaiken taustalla on jollain tavoin aistittavissa edelleenkin suuri vaikeneminen, pakkohiljaisuus. Moni nuorempi tai Suomen historiasta kiinnostumaton myös ajattelee, että eikö olisi jo aika jättää menneet. Näin pitkä aika sitten sattuneista tapahtumista on turhaa enää yrittää kaivaa esiin uutta. Onko todellakin näin?


Hautamäki on haastanut virallisen historiankirjoituksen

Erkki Hautamaki

Erkki Hautamäki: opetusneuvos, reservin majuri ja historioitsija

KHI-foorumin ensimmäinen esitelmöitsijä, Erkki Hautamäki, haastaa koko YYA-vaikutteisen historiankirjoituksen ja tuo vaihtoehdoksi aivan toisen näkökulman.

Erkki Hautamäki on opetusneuvos, reservin majuri ja historioitsija, joka toimi 1960-luvulla pääesikunnan erikoistehtävässä sekä Vuokatin urheiluopiston rehtorina 1970-1990. Siirryttyään eläkkeelle on Hautamäki omistautunut monivuotiselle tutkimustyölle koskien Vilho Tahvanaisen jälkeensä jättämää, sotahistoriallisesti mielenkiintoista materiaalia.

Vilho Tahvanainen -kansiot

Vilho Tahvanaisen jälkeensä jättämää sotahistoriallista materiaalia

Vilho Tahvanainen oli marsalkka C. G. E. Mannerheimin luotettu ja erikoisagentti 1930-luvulta asti aina marsalkan kuolemaan 1951 saakka. Tahvanainen sai tehtävässään laajan tietämyksen niihin salaisten asiakirjojen sisältöihin, jotka marsalkka taltioi S-32 merkinnällä varustettuun henkilökohtaiseen, salaiseen kansioonsa. Nämä asiakirjat mukaan lukien pian julkistettava Hornborgin komitean mietintö, osoittavat, että Suomi ei ollut sotaan syyllinen, ja että Pariisin rauhansopimuksessa vahvistettu raja ei täytä kansainvälisen oikeuden tunnusmerkkejä. Koko toisen maailmansodan historia tulee Hautamäen mukaan arvioida ja osin jopa kirjoittaa uudelleen. Erkki Hautamäki on kirjoittanut aiheesta kirjan Suomi Myrskyn silmässä 1.

Erkki Hautamäen esitelmät toimivat samalla hänen kirjansa Suomi Myrskyn silmässä 2. tiedotus- ja esittelytilaisuutena.

Kansikuva

Suomi myrskyn silmässä 1. (Erkki Hautamäki)

Kansikuva

Suomi myrskyn silmässä 2. (käsikirjoitusvaiheessa)

Kirjan kansikuva

Erikoistehtava (Vilho Tahvanainen)

Aiheeseen liittyvä “Suomi myrskyn silmässä” kirja löytyy Pro Merit -kirjakaupasta kuvaa klikkaamalla. Vilho Tahvanaisen “Erikoistehtävä” uusiopainoksen kolme nidettä on oikeuden päätöksellä määrätty hävitettäväksi, eli sensuuri toimii … Sähköiset E-kirjat <- haku

  • Share/Bookmark

2 Responses to “Talvi- ja jatkosodan kielletty historia”


Leave a Reply