Kriittistä kansalaiskeskustelua Kasvihuoneilmiössä lauantaina 21.4.2012 klo 13–18
- Ovatko pienkunnat tuomitut häviämään olemassaolon taistelussa suurkunnille?
- Onko kotiseutuidentiteetillä ja itsehallinnolla enää arvoa?
- Suuruuden ekonomia? Tarvitaanko Suomeen metropolialueita? EU:n paine?
- Seutuyhteistyö (kuntayhtymät, seutuvaltuustot) kuntaliitosten vaihtoehtona?
Hallitus suoritti helmi-maaliskuun 2012 aikana maakuntakierroksen koko maassa. Suurin osa kuntapäättäjistä – mukana monia myös hallituspuolueista – asettui vastustamaan pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen ajamaa virkamiestyöryhmän valmistelemaa kunta-mallia. Useat tutkijat ja oikeusoppineet (mm. perustuslain erityisasiantuntija, akatemiaprofessori K. Tuori) pitävät salaisissa hallitusneuvotteluissa päätettyä kuntauudistusta läpiviemisprosesseineen perustuslain vastaisena demokratian irvikuvana.
Julkista keskustelua aiheesta on käyty monin eri tavoin, mutta vallitseva maantapa, salaaminen ja peittely, jatkuu. Poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumaton KHI Forum aikoo murtaa tabut ja ottaa kuntauudistuksen keskusteluun virallisena totuutena pidetystä poikkeavalla tavalla. Esiintyjien alustus- ja kommenttipuheenvuorot mahdollistavat aiheen monipuolisen käsittelyn. Paneeli vastaa yleisön kysymyksiin. Tilaisuutta johtaa KHI Forumin tiedottaja Kalevi Kannus. Tilaisuus videoidaan ja julkistetaan myöhemmin Internetissä.
Alustajat ja paneeliin osallistujat
Kansanedustaja ja Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti (Kok) kertoo mm. miksi suuruuden ekonomia ei toteudu kuntasektorilla, ja miksi hän on verrannut hallituksen kuntauudistusta “Hitlerin hyökkäykseen Moskovaan 1941”. (Lehti paikalla klo 13-15)
Kansanedustaja ja pitkän linjan lohjalaispoliitikko Matti Saarinen (sd) kannattaa kuntauudistusta, mutta kritsoi virkamiestyöryhmän esittämää toteutustapaa. (Saarinen paikalla klo 13-15)
Kansanedustaja ja Marttilan kunnanvaltuuston jäsen tohtori Lauri Heikkilä (PS) kritisoi mm. hankkeen kiireellisyyttä pitäen järkevimpänä analysoida ensin kokemuksia toteutuneista kuntaliitoksista. (Heikkilä paikalla klo 15-18) 
Espoon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen Mikko Hintsala (Kesk): “Helsinki ahdistelee naapureita. Sillä on yksi tavoite: muodostaa yksi miljoonan asukkaan Helsinki. En hyväksy sitä, ainakaan pakon edessä. Uskon kilpailuun, myös kuntien välillä.” (Hintsala paikalla klo 13-18)
Kristian von Essen (Uudenmaan vihreät, pj., Siuntio) on vastustanut kuntaliitosta Lohjaan. Uudenmaan vihreät kritisoivat kuntauudistusta tiedotteessaan: ”Ei kuntien sokkoliitoksille, kyllä seutuvaltuustoille”. (Essen paikalla klo 13-18)
Ohjelma
1. osa 13:00–15:30 Kuntauudistus valtakunnallisena ja maakunnallisena kokonaisuutena
Yleisiä periaatteita ja alustajien näkemyksiä.
Huoltosuhde?
Metropolialueen tarpeellisuus?
Suurkuntien hankintaprosessien tehokkuus?
PK-yritysten asema suurkunnissa?
1. Eero Lehden alustuspuheenvuoro / yleisö kysyy ja kommentoi
2. Matti Saarisen alustuspuheenvuoro / yleisö kysyy ja kommentoi
3. Mikko Hintsalan alustuspuheenvuoro / yleisö kysyy ja kommentoi
4. Kristian von Essenin alustuspuheenvuoro / yleisö kysyy ja kommentoi
5. Kaarlo Tuorin haastatteluvideo (ensiesitys)
6. Paneelikeskustelu / yleisö kysyy ja kommentoi
Tauko 15:15–15:30
2. osa 15:30–18:00 Lähialueen kuntaliitokset
Kuntaliitokset Lohjaan: Nummi-Pusula ja Siuntio?
Sauvo-Somero-akselin kuntajakoselvitykset?
Lisää metropolista: Espoon liittäminen Helsinkiin?
Kokemukset suur-Salosta?
1. Lauri Heikkilän alustuspuheenvuoro / yleisö kysyy ja kommentoi
2. Mikko Hintsalan alustuspuheenvuoro / yleisö kysyy ja kommentoi
3. Kristian von Essenin alustuspuheenvuoro / yleisö kysyy ja kommentoi
6. Paneelikeskustelu / yleisö kysyy ja kommentoi
Vapaata keskustelua voi jatkaa klo 18 jälkeenkin.
Oheismateriaalia
Tapahtuman oheismateriaalina KHI Forum julkaisee Euroopan valtiosääntöjen ja perustuslain erityisasiantuntijan Suomen Akatemian professori Kaarlo Tuorin haastattelun. Tuori kritisoi hallituksen ajamaa kuntauudistusta perustuslain vastaisuudesta. Kritiikki kohdistustuu sekä läpiviemisprosessin menetelytapoihin että hallituksen virkamiestyöryhmän esityksen sisältöön. Erityinen arvostelu kohdentuu salaisissa hallitusneuvoteluissa lukkoonlyötyyn hallitusohjelmaan, jossa kuntauudistus alunperin päätettiin. Kiireellä tehty kuntakierros kuntien lausuntopyyntöineen ei myöskään Tuorin mukaan täytä asian merkittävyyden vaatimuksia demokratian toteutumisen kannalta. Sisällöllisesti kuntauudistus rikkoo perustuslain takaaman paikallisen ja maakunnallisen itsehallinnon, se tuhoaa paikallisidentiteetin sekä vahingoittaa nk. kolmatta sektoria poistaen paikallisdemokratian toimintaedellytykset ja loitontaen päätöksenteon tavallisen kuntalaisen ulottumattomiin. Tuori ehdottaa aikalisää, koska kysymys on perustuslain säätämiseen verrattavasta hankkeesta, joka tarvitsee kunnollisen valmisteluajan, jotta demokraattinen keskustelu kyetään käymään.
Tuorin haastatteluvideon traileri n. 4 min:
Koko haastattelu 20 min:
Tapahtuma mediassa
Juttu KHI Forumin kuntauudistus-tapahtumasta Länsi-Uusimaa-lehdessä
Karkkilan Tienoo -lehden juttu KHI Forumin kuntauudistuskeskustelusta
KUNTAUUDISTUS:
TOTEUTUESSAAN SUOMEN SODANJÄLKEISEN AJAN PAHIN ISKU
Sinänsä faktisena taustana koko kuntauudistuskysymykselle on se tosiasia, että huoltosuhde heikkenee koko Suomen osalta tulevina vuosikymmeninä siinä määrin, että jotain on tehtävä, jottei kestävyysvaje karkaisi käsistä. Hallituksen ratkaisu on Suomen kuntien määrän vähentäminen 60-70 suurkuntaan. Asioita tutkittuani, julkista keskustelua ja maakuntakierroksen tilaisuuksia netin kautta seurattuani olen päätynyt seuraavaan näkemykseen siitä, miksi suunniteltu kuntauudistus ei ole oikea ratkaisu lähivuosina kasaantuviin hyvinvoinnin ylläpito-ongelmiin. Ne on ratkaistava muulla ja mielestäni suorastaan päinvastaisella tavalla.
1. Suurkunnat rikkovat seurakuntiin ja pitäjiin perustuneen lähes 1000-vuotisen paikallisidentiteetin, jolla voi olla arvaamattomia psykologisia, jopa kohtaloikkaita psykopatologisia vaikutuksia paikalliseen asujamistoon ja koko suomalaiseen kansan sieluun.
2. Päätöksenteko loitontuu kansalaisten ulottumattomiin kun aiemmin paikallistasolla päätetyt asiat päätetäänkin suurkuntien keskittyneissä hallintoelimissä.
3. Tohtori Silvo Kaasalaisen kirjassaan ”Virkanimitysruletti” kuvailema poliittisten virkanimitysten takaamilla puoluemandaateilla hallitseva virkamieseliitti saa suurkunnista entistä vahvemman aseman. Suurkunta-Suomessa paikallispoliittinen valta siirtyy täysin Kaasalaisen kuvaaman ”Cosa Nostran” käsiin. Varsinainen vallan ydin siirtyy demokratian ulottumattomissa toimiville teknokraatti-byrokraateille (mm. Risto Volanen tuonut tällaisia asioita julkisuuteen)
4. Suuruuden ekonomia ( nk. skaalaetu) ei toteudu palveluvaltaisessa kuntataloudessa. Suurin ei kuntasektorilla ole tehokkainta. Tämän ovat osoittaneet useat tutkijat ja aihetta on pitänyt vakuuttavasti esillä mm. kansanedustaja Eero Lehti.
5. Kuntien keskinäisen kilpailun katoaminen aiheuttaa eittämättä laadun heikkenemistä ja kustannustehottomuutta palveluissa. Se, että kunnat ovat voineet kilpailla asujista ja yrittäjistä on pitänyt yllä aitoa paikallisen tekemisen henkeä johtaen monenlaisiin innovaatioihin. Kuntasektorin kangistaminen koko maata kattavaksi puolubyrokraattien hallitsemiksi suuralueiksi heikentää paikallista osallistumista ja on esteenä kilpailuhenkiselle innovoinnille. Kaavoitusmonopolin harvainvaltaistuminen ja nk. kuntien välisen ”epäterveen kilpailun” lakkauttaminen ovat vastoin kaikkia niitä talousliberaaleja periaatteita, joita Kokoomus ainakin aiemmin on ajanut. Sitä hämmentävämpää onkin ollut kuulla kokomuslaisen pääministerin ja kuntaministerin suusta tällaisia perusteluja.
6. Perusteet maakuntien kuntien yhdistämiseen ja nk. metropolialueiden luomiseen ovat keskenään ristiriidassa siinä määrin, että se herättää epäilyjä siitä, että asiassa on nyt jotain sellaista, jota ei uskalleta suoraan sanoa.
6.1. Suomen suurkaupunkeja ( Helsinki, Tampere,Turku) ympäröivät nk. kehyskunnat ovat yleisesti ottaen taloutensa kannalta vähintään samassa elleivät paremmassa kunnossa kuin niiden keskuskaupungit. Useat täyttävät useissa tutkimuksissa todetun kuntakoko-optimin muodostaen keskuskaupunkeja huomattavasti tehokkaammat yksiköt. Hyvin toimivia yksiköitä ei tule tästä syystä yhdistää tehottomasti ja byrokraattisesti toimiviin keskuskaupunkeihin – ei varsinkaan niiden päättäjien ja asukkaiden tahdonvastaisesti.
6.2. Metropolialueeksi suunniteltuun suur-Helsinkiin liittyy asioita, joista ilmeisesti sanotaan vain vihjaillen tai jätetään kokonaan sanomatta. Tätä ovea uskalsi ministeri Krista Kiuru hieman raottaa maakuntakierroksen viimeisessä tilaisuudessa 21.3. Helsingissä hänen mainittuaan yhtenä perusteena metropolimallille olevan se, että puolet maahanmuutosta suuntautuu suur-Helsingin alueelle ja että ” valtaosa väestönkasvusta on maahanmuuttajalähtöistä”. Kun olen aiheesta keskustellut erään Turun kehyskunnan asukkaan kanssa, kuulin sen, mitä ei julkisesti uskalleta sanoa: keskuskaupunkeihin keskittynyt maahanmuutto ja merkittävää osaa maahanmuuttajia koskeva pysyvä työttömyys ja jatkuva sosiaalitukien tarve aiheuttavat kustannuspaineita , joiden kantamiseen halutaan velvoittaa myös kehyskunnat. Samaan viittaa äskettäin tehty selvitys: http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/95926-metropolialueen-yhteisvastuu-ei-innosta-kehyskuntapaattajia . Miksei näitä asioita sanota suoraan?
7. Hyvin toimivien rakenteiden rikkominen ja korvaaminen jollain , mistä ei ole kokemusta sisältää aina suuria riskejä. Mitä, jos uudet rakenteet eivät todellakaan osoittaudu toimiviksi? Vanhan toimivan rikkominen ja korvaaminen uudella toimimattomalla on liian usein osoittautunut todeksi yritysmaailman fuusioissa ( esim. Nokia-Siemens). Kerran rikottua on vaikeaa enää koskaan korjata.
8. Edellisestä johtuen pitäisi hankkia ja analysoida seuraavien vuosien ajan kokemuksia jo tehdyistä kuntaliitoksista ennen uusien tekemisiä.
9. Yleisesti tunnettu tosiasia ja myös hallituksen kuntauudistusvirkamiestyöryhmän myöntämä seikka on se, että ensimmäisten vuosien ajan kuntaliitosten kokonaiskustannukset nousevat johtuen Paras-puitelain takaamasta 5-vuoden irtisanomissuojasta, palkkojen harmonisoimisesta suurkunta-alueella sekä yleisestä muutosvaiheen keskeneräisyyksien aiheuttamasta rakenteiden toimimattomuudesta. Aikaa menee kokouksiin ja uusiin suunnitelmiin, vanhojen rakenteiden alasajoon ja uusien pystyttämiseen eikä siihen, mihin kuntatyössä varsinaisesti tulisi keskittyä ja mikä olisi yhteiskuntatalouden kannalta kaikkein tuottoisinta.
10. Suurkuntamallia on usein perustelu hankintaprosessien tehokkuudella. Tästä asiasta on monilla, varsinkin PK-yrittäjillä, täysin päinvastaisia kokemuksia. Päinvastoin, mitä suurempi on itse hankintapäätöksiä tekevä organisaatio, sitä tehottomammin se toimii. Markkinaoikeudesta tulee vähän väliä päätöksiä hankintapäätöksissä väärin kohdeltujen yritysten hyväksi – joiden toimeenpanoa suurkaupunkien hankintakeskukset välttelevät! Suurkuntien hankinnat nousevat usein jo yli sellaisten rajojen, joiden vuoksi ainoastaan suuryritykset voivat täyttää sopivan toimittajan kriteerit. Näin ollen suurkunnissa kotimainen PK-yrittäjyys halvaantuu, työttömyys lisääntyy yhä suuremman osan hankinnoista siirtyessä ulkomaisille yrityksille. Suoranainen uudentyyppinen kansainvälisten suuryritysten harjoittama liiketoimintamalli lahjontakulttuureineen saattaa yrittää maihinnousua Suomeen.
Kunnallisalan Kehittämissäätiön äsken julkaistun kuntatrilogian yksi kirjoittajista , oikeusoppinut Tuori, sanoo kuntauudistuksesta osana hallitusohjelmaa, että on keskustelevan demokratian irvikuva, että politiikan päiväjärjestys ja sisältö lyödään neljäksi vuodeksi eteenpäin lukkoon suljetuin ovin, julkisuudelta salassa käytävissä hallitusneuvotteluissa.
Yhdyn täysin hänen ja muiden kuntauudistusta kritisoineiden oikeusoppineiuden näkemyksiin. Päädynkin siihen, että hallituksen kuntauudistushanketta on pidettävä perustuslain vastaisena ja kaikin puolin moraalisesti tuomittavana hankkeena. Toteutuessaan se olisi koko sodanjälkeisen historiamme pahin maatamme kohdannut isku, josta toipuminen saattaa osoittautua täysin mahdottomaksi.
Edellinen kirjoitus julkaistu myös kuntauudistusta koskevassa otakantaa.fi keskusteluportaalissa.